Tänään juhlin eksäni syntymäpäivää...yksin:)Syön hänen herkkuruokaansa, selailen valokuvia ja nautin siitä, että se vanhenee:D Kuulostaa pimeältä ja sitä se taitaa ollakin:D Ajattelin jo, että olen tehnyt valtavasti surutyötä päästäkseni yli hänestä, mutta edelleen vain kannan häntä taakkana mielessäni....valitettavasti myös sydämessäni.....:( Metsästäjän olisi ehdottomasti luovuttava entisestä taakastaan, jotta pääsee vikkelämmin uuden saaliin perään....mutta miksi se on niin vaikea...vaikka toinen on ollut sinulle maailman paskin...niin edelleen vain suree...voi sanokaa nyt muut...kuinka te olette selviytyneet huonon saaliin karvaasta mausta?...Minä luulin päässeeni jo pitkälle....
Viime viikonloppuna oli muuten juhlat...mutta ennustajan lupaamaa miestä ei vieläkään näkynyt. Alan toivoa jo, että ennustaja erehtyikin...sillä seuraavia juhlia ei ole tiedossa hetkeen....Tätini tyttö sanoi ennustuksen kuultuaan, että pitää sitten viimeisenä vuona (ennustaja kun antoi aikavälin tapahtumille 30-35-vuotiaana tapahtuu....) alkaa pitämään hurjasti juhlia. Mielessä siintelivät jo huikeat bileet nimipäiville, pyykkikorintyhjäpäiväjuhlat, lumi tuli juhlat....jne jne:) Oli ilo kuulla kuinka PALJON hän luottaa metsästystaitooni....:D Hauskaa juhlissa oli kyllä ja ennustajan lupauksista oli se hyöty, että heti ammatin kysyttäni sain tietää tanssinko miehen kanssa yhden vain useamman tanssin sinä iltana. Ei uniformua( tai univormua...voidaan kirjoittaa molemmilla tavoilla....tarkistin wikipediasta....:D ).....tai ei omaa yritystä tarkoitti että vain yksi tanssi! Tämä säästi aikaa...metsästäjä ei jää vaanimaan huonoja saaliita, mutta voihan heidän kanssaan tietenkin hioa metsästystaktiikkaa ja nauttia vain tanssista ja hauskanpidosta!:D ja hauskaa olikin...yön pikkutunneille asti, jolloin hiivin onnellisena yksin kotiin:)
http://www.youtube.com/watch?v=D6rtLWnJ0Fs&feature=related
VastaaPoista